NUTS-koodin haku

NUTS-aluejako (EU:n tilastollinen alueluokitus)

NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics) on EU:n käyttämä alueluokitus, jolla maat jaetaan vertailukelpoisiin tilastoalueisiin. NUTS 2024 -luokitus on voimassa 1.1.2024 alkaen, ja se sisältää 92 aluetta tasolla NUTS 1, 244 aluetta tasolla NUTS 2 ja 1 165 aluetta tasolla NUTS 3.

NUTS-luokitusta käytetään laajasti EU:n tilastoinnissa, julkisessa raportoinnissa ja alueellisissa vertailuissa.

Kolme tasoa

• NUTS 1: laajat sosioekonomiset alueet (karkeatasoinen aluejako).
• NUTS 2: “perusalueet” alue- ja koheesiopolitiikan tarkasteluun (esim. tukikelpoisuuksien ja aluevertailujen yleinen taso).
• NUTS 3: pienemmät alueet yksityiskohtaisempaan analyysiin (aluekohtaiset diagnoosit ja tarkempi tilastointi).

NUTS-tasojen alapuolella käytetään monissa maissa LAU-tasoja (Local Administrative Units), jotka vastaavat käytännössä paikallishallinnon yksiköitä (esim. kunnat). Tämä on usein relevanttia silloin, kun hankinnan “toteutuspaikka” halutaan ilmaista tarkemmin kuin NUTS 3 -tasolla.

Miksi NUTS on relevantti julkisissa hankinnoissa

NUTS ei ole pelkkää tilastointia: se näkyy suoraan hankintailmoituksissa ja hankintadatan analyysissä.

Hankintailmoitusten aluekoodit (HILMA/TED/eForms)

EU-ilmoittamisessa (TED/eForms) käytetään virallisia koodilistoja, joihin sisältyy NUTS-koodilista. Suomen HILMA-ohjeistuksessa NUTS-koodeja käytetään tyypillisesti vähintään seuraaviin:

• hankintayksikön aluekoodi
• sopimuksen toteutuspaikka (place of performance)
• tarjoajan aluekoodi (joissain ilmoituksissa / tietosisällöissä).

Markkina- ja kilpailuanalyysi

Kun hankintoja tarkastellaan aluetason markkinoina (esim. “palvelun tuottajakenttä” tai “kilpailun aste”), NUTS mahdollistaa yhtenäisen aluejaon maiden välillä. Tämä tukee esimerkiksi:

• tarjousaktiivisuuden ja kilpailutustiheyden vertailua alueittain
• toimittajakannan peittoanalyysiä (missä alueilla on “tyhjiöitä”)
• hankintojen volyymin, arvon ja toimialojen alueprofiilia.

EU:n alue- ja koheesiopolitiikka

Koheesiopolitiikan tukikelpoisuuksia ja aluekehityksen vertailuja on perinteisesti tarkasteltu erityisesti NUTS 2 -tasolla, mikä tekee NUTS 2 -alueista keskeisen viitekehyksen myös hankintojen kytkeytyessä EU-rahoitukseen tai aluekehitysohjelmiin.

NUTS-luokituksen periaatteet (käytännön tulkinta hankintatyössä)

NUTS rakentuu kolmelle periaatteelle:

• Hallinnollisten rajojen suosiminen: aluejako peilaa tyypillisesti maiden hallinnollista aluejakoa, jotta data ja toimeenpano ovat käytännöllisiä.
• Vertailukelpoisuus väestöpohjan kautta: tasoille on asetettu ohjeelliset väestörajat (NUTS 1: 3–7 M, NUTS 2: 0,8–3 M, NUTS 3: 0,15–0,8 M), jotta samantasoisten alueiden mittakaava olisi suunnilleen vertailukelpoinen.
• Stabiilius: luokitusta muutetaan pääsääntöisesti enintään 3 vuoden välein; muutokset liittyvät tyypillisesti kansallisiin aluerakenneuudistuksiin.

Esimerkki: Suomi (koodit “FI…”)

Suomen NUTS-koodit alkavat etuliitteellä FI, ja tasojen nimet/koodit voivat päivittyä luokitusuudistuksissa. Tilastokeskus ylläpitää NUTS 2024 (voimassa 2024–2026) -luokitusta ja sen muutosten kuvauksia. Yksi käytännössä yleinen esimerkki ilmoituksissa ja analyysissä on Lappi, joka esiintyy NUTS 3 -tasolla koodilla FI1D7.

Viran-konteksti

NUTS/LAU-koodien selkeä selitys ja nopea löydettävyys toimivat “mikrotyökaluna”, joka vähentää ilmoittamisen ja datan käsittelyn kitkaa sekä tuo toistuvaa orgaanista käyttöä (hakuintentio on usein hyvin konkreettinen: “mikä NUTS-koodi tähän?”). Tämä istuu suoraan Viranin matalan kitkan hyötytyökalujen ja PLG-tyyppisen alkuvaiheen jakelun logiikkaan.